Fintraffic ANS huolehtii ilmaliikennepalvelun järjestämisestä, ohjeistamisesta ja suorittamisesta Suomessa lukuunottamatta Mikkelin ja Seinäjoen lentopaikkojen lentotiedotusvyöhykkeitä kyseisten lentopaikkojen ilmaliikennepalveluelinten palveluaikoina. Yhteystiedot kohdassa 6.

Suomessa sovelletaan ilmaliikennepalvelussa pääosiltaan seuraavissa ICAO:n julkaisuissa annettuja normeja, suosituksia ja menetelmiä.

Kansainvälisten ja kansallisten sääntöjen ja menettelytapojen väliset merkittävät eroavaisuudet on annettu osassa GEN 1.7.

Helsingin lentotiedotusalue (HELSINKI FIR), joka käsittää Suomen valtakunnan ilmatilan sekä niiden aavallamerellä sijaitsevien alueiden yläpuolella olevan ilmatilan, joissa Suomi huolehtii ilmaliikennepalvelun antamisesta.

Suomen lentotiedotusalueella valtakunnan rajan läheisyydessä sijaitsevat alueet, joilla ilmaliikennepalvelun antaminen on liikenteellisistä syistä delegoitu Ruotsin tai Norjan ATS-viranomaisille, on esitetty osassa ENR 2.1 ja ENRC-kartalla.
 

Suomessa annetaan ilmaliikennepalvelua seuraavasti:
  

Lennonjohtopalvelua voidaan antaa tutkapalveluna. Lisäksi Suomessa on käytössä lähestymisalueen automaattinen tiedotuspalvelu (ATIS).

ATS-järjestelmän kuvaus , mukaanlukien ilmatilan jako ja sen voimassaolo sekä Suomessa sovellettava ilmatilaluokitus on annettu osassa ENR 1.4. Palveluelimet eri ilmatilan osissa on annettu osassa ENR 2 sekä ao. lentoaseman kohdalla osassa AD 2.

Tutkapalvelu ja -menetelmät on esitetty osassa ENR 1.6.

3.1.1. Yleistä

Lentopaikan lentotiedotuspalvelu AFIS (Aerodrome Flight Information Service) on osa ilmaliikennepalvelujärjestelmää. AFIS-palvelu on järjestetty IFR-liikenteen turvaamiseksi lentopaikoilla, joilla lennonjohtopalvelua ei liikenteen määrän vuoksi ole katsottu tarpeelliseksi. Palvelun antamisesta vastaa tehtäväänsä koulutettu lennontiedottaja. AFIS-lentopaikalla ja sitä ympäröivässä ilmatilassa olevalle ilmaliikenteelle annetaan tiedotuksia turvallisen ja joustavan lentoliikenteen aikaansaamiseksi. AFIS-elimeltä saamiensa tiedotusten sekä omien tietojensa ja havaintojensa perusteella ja lentosääntöjä noudattaen ilma-aluksen päällikkö vastaa turvallisen etäisyyden säilyttämisestä muuhun liikenteeseen sekä ilmoittaa aikomuksensa. Lentopaikkaa palvelevien laitteiden käytön ja ajoneuvoliikenteen johtamisen osalta menetelmät vastaavat lentopaikkoja, joilla annetaan lennonjohtopalvelua.
 

3.1.2. Vastuualue

AFIS-elimen vastuualue on lentopaikan ympärille perustettu lentotiedotusvyöhyke (FIZ) sekä liikennealue. Lentotiedotusvyöhykkeen rajat on annettu asianomaisen AFIS-lentopaikan kohdalla osassa AD 2. Lentotiedotusvyöhykkeen ilmatilaluokka on G ja se on määritelty radiovyöhykkeeksi (RMZ).

Huom. 1: Joillakin AFIS-lentopaikoilla annetaan ajoittain AFIS-palvelun sijasta ATC-palvelua. Järjestely voi olla joko pysyvä (AIP, AD 2) tai tilapäinen (AIP SUP). Annettavan palvelun taso (ATC tai AFIS) sekä niitä koskevat toiminta-ajat ilmoitetaan AIS-julkaisuissa.

Huom. 2: Lentosuunnitelma on esitettävä lentopaikan lentotiedotusvyöhykkeellä sen voimassaoloaikana suoritettavaksi aiotusta lennosta (REF SERA.4001 b) 3). Lentosuunnitelman on sisällettävä kohdissa SERA.4005 a) 1) - 14) tarkoitetut tiedot ja lisäksi ilma-aluksen päällikön nimi.

Huom. 3: Lentotiedotusvyöhykkeellä lennettäessä ilma-aluksella tulee olla kaksipuolinen radioyhteys, REF AIP, ENR 1.4.

Huom. 4: AFIS-elin voi myöntää luvan poiketa kaksipuolisesta radioyhteysvaatimuksesta yksittäiselle lentotiedotusvyöhykkeelle aiotulle lennolle (REF SERA.6005 a).

Huom. 5: VFR-ilmoittautumispaikkojen ja -reittien sekä korkeuksien käyttöä koskevat määräykset on esitetty osassa ENR 1.5.
 

3.1.3. AFIS-elimen tehtävät ja toiminta

Huom. Alla kuvatut menettelytavat ovat voimassa ao. AFIS-elimen toiminta-aikoina.

AFIS-elimen tehtäviin kuuluu:

3.1.3.1. Reittiselvitykset ja reittitiedotukset

AFIS-elin pyytää aluelennonjohdolta reittiselvitystä tai reittitiedotusta välitettäväksi lähtevälle ilma-alukselle seuraavissa tapauksissa:

Huom. Ilma-aluksen päällikön tulee tiedostaa, että valvomattomassa ilmatilassa operoivilla VFR-ilma-aluksilla ei ole radioyhteysvaatimusta tai velvollisuutta ilmoittaa lennoistaan. Tällöin ne eivät välttämättä ole myöskään ATS-yksiköiden tiedossa.
 

3.1.3.2. Käytössä oleva kiitotie

Käytössä olevaksi kiitotieksi kutsutaan sitä kiitotietä, jota AFIS-elin pitää sillä hetkellä sopivimpana lentoonlähtöä tai laskeutumista suorittaville ilma-aluksille.

Huom. 1: Ilma-alukset lähtevät ja laskeutuvat tavallisesti vastatuuleen ellei turvallisuus ja liikennetilanne edellytä muun suunnan valitsemista. Käytössä olevan kiitotien valintaan vaikuttavat pintatuulen nopeuden ja suunnan lisäksi mm. laskukierrokset, paikalliset sääolosuhteet ja melurajoitukset.

Huom. 2: Ilma-aluksen päällikkö voi käyttää, liikennetilanteen ja olosuhteiden niin salliessa, muuta kuin käytössä olevaa kiitotietä ilmoitettuaan siitä AFIS-elimelle.

3.1.3.3. Merkit

3.1.3.3.1. Valomerkit

Milloin lentävää ilma-alusta ei voida varoittaa vaarasta muulla tavoin, AFIS-elin voi antaa sille seuraavia valomerkkejä:

AFIS-elimen antamia valomerkkejä on pidettävä varoituksina. Vastuu tilanteessa tehtävistä ratkaisuista on ilma-aluksen päälliköllä.
 

3.1.3.3.2. Maamerkit

AFIS-lentopaikalla voidaan käyttää lentosääntöjen lisäyksen 1 kohdan 3.2 mukaisia merkkejä lukuunottamatta merkkiä 3.2.5, ‘Lentoonlähtö- ja laskusuunta’.
 

3.1.4. Ilma-alusten toiminta

Ilma-aluksilta edellytetyt ilmoitukset:
 

3.1.4.1. Lähtevä ilma-alus

Lähtevän ilma-aluksen on ilmoitettava:

Huom. Lentosääntöjen mukaan AFIS-lentopaikalla voidaan kaartaa oikealle lentoonlähdön jälkeen ja lähestyttäessä laskua varten, jos muuta ilmaliikennettä ei vaaranneta ja aikeesta kaartaa oikealle ilmoitetaan AFIS-elimelle.

Huom. AFIS-elin ilmoittaa ”Ei tiedossa olevaa liikennettä RWYxx” kiitotien ollessa vapaa lentoonlähtöä varten.

3.1.4.2. Saapuva ilma-alus

Saapuvan ilma-aluksen on ilmoitettava:

Huom. Ensimmäinen yhteydenotto tulisi suorittaa niin aikaisessa vaiheessa, että AFIS-elimellä on mahdollisuus antaa tarvittavat liikenneilmoitukset. Hyvissä ajoin suoritettu yhteydenotto on erityisen tärkeä niissä tapauksissa, jolloin lentosuunnitelma lentotiedotusvyöhykkeellä lentämistä varten annetaan vasta lennolla. VFR-ilmoittautumispaikkojen ja -reittien käyttö, ks. osa ENR 1.5.

Huom. AFIS-elin ilmoittaa ”Ei tiedossa olevaa liikennettä RWYxx” kiitotien ollessa vapaa laskua varten.

3.1.4.3. FIZ:n läpilentävä ilma-alus

Ilma-aluksen, joka lentää lentotiedotusvyöhykkeelle aikomatta laskeutua kyseiselle lentopaikalle, on ilmoitettava:

3.1.4.4. Liikennealueella liikehtivä ilma-alus

Ilma-aluksen, joka liikkuu lentopaikan liikennealueella ilman, että liikkuminen liittyy lentoonlähtöön tai laskeutumiseen, on ilmoitettava aikeistaan AFIS-elimelle.
 

3.1.4.5. Käynnistäminen

Lähtevän IFR-turbiini-ilma-aluksen ilmoittaessa olevansa valmis käynnistämään, AFIS-elin:

3.1.4.6. Odottaminen ennen lentoonlähtöä

Milloin välitön lentoonlähtö ei muun liikenteen vuoksi ole mahdollinen, lähtevän ilma-aluksen on odotettava:

3.1.4.7. Lentoonlähtö

Lentoonlähdöt tapahtuvat yleensä siinä järjestyksessä, jossa ilma-alukset ilmoittavat olevansa valmiina lähtöön. Tästä järjestyksestä voidaan kuitenkin poiketa liikennetilanteen edellyttäessä tai ilma-aluksien ohjaajien keskenään niin sopiessa.
 

3.1.5. Harrasteilmailu lentotiedotusvyöhykkeellä

Joustavan ilmaliikenteen ja tehokkaan lentotiedotuspalvelun mahdollistamiseksi harrasteilmailutoimintaa (laskuvarjohyppytoiminta, lennot ilmapalloilla, lennokkitoiminta, jne.) harjoittavien tahojen tulisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olla yhteydessä AFIS-elimeen menettelytapojen sopimiseksi.
 

Täydennetään myöhemmin.
 

Julkaistut minimikorkeudet eivät sisällä korjausta kylmien lämpötilojen vaikutukselle. Näitä korkeuksia ovat mm:

Vektoroidessaan IFR-lentoa tai antaessaan oikaisun pois ATS-reitiltä huolehtii lennonjohtaja minimiestevaran säilymisestä siihen saakka, kunnes ilma-alus saavuttaa pisteen, josta ilma-alus voi jatkaa omalla navigoinnillaan. Annettu selvitys sisältää korjauksen kylmien lämpötilojen vaikutukselle silloin, kun korjaus ylittää 20% vaadittavasta minimiestevarasta.

Mikäli lennonjohtaja on huomioinut kylmän lämpötilan vaatiman korjauksen, sisältää annettu selvitys sanonnan "LÄMPÖTILAKORJAUS TEHTY".

Huom. Mikäli annettu korkeusselvitys (suurempi kuin minimikorkeus) takaa minimiestevaran säilymisen sellaisenaan, ei lämpötilakorjausta lisätä tähän korkeuteen.

Muissa tapauksissa ilma-aluksen päällikkö on vastuussa vaadittavan lämpötilakorjauksen suorittamisesta.